Matkaraportti

Tapani Mustonen, Anna-Maija Halme

Madridissa toukokuussa 2016 järjestetty European Heritage Congress oli tavalliseen tapaan erittäin laadukas tapahtuma, jota oli järjestämässä iso joukko maineikkaan ja perinteikkään Hispania Nostran vapaaehtoisia.

adoptoi-monumentti-excellence-fair

Tuija-Liisa Soininen esitteli Adoptoi monumentti -hankkeen Excellence Fairissa. Kuva: Anna-Maija Halme.

Palkintojuhla järjestettiin Zarzuela-teatterissa, ja ohjelma oli tavallistakin upeampi valtavine kuoroineen ja puheenjohtaja Plácido Domingon pienine lauluesityksineen. Suomen Adoptoi monumentti -hanke sai Grand Prix’n ja Vapriikin Toimi Jaatinen kävi noutamassa palkinnon. Palkintokohteiden esittelyseminaarissa Excellence Fair hankkeen esitteli Tuija-Liisa Soininen.

Näyttely espanjalaisista palkintokohteista

img_6211

Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja Tapani Mustonen ja Hispania Nostran kunniapuheenjohtaja kuningatar Letizia vaihtoivat näkemyksiään Espanjalaisia palkintokohteita esittelevän näyttelyn avajaisissa. Kuva: Benito Casagrande.

Tapahtuma alkoi Scientific Councilin linnoituksia käsittelevällä seminaarilla sekä espanjalaisia palkintokohteita esittelevän näyttelyn avajaisilla, jota myös kuningatar Letizia, tapahtuman suojelija ja Hispania Nostran kunniapuheenjohtaja, kunnioitti läsnäolollaan. Hispania Nostran kunniapuheenjohtajana toimiminen on osa kuningattaren virallisia tehtäviä.

Androulla Vassiliousta varapuheenjohtaja

Valtuustoehdokkaita vaikutti keväällä olevan enemmän kuin paikkoja, mutta hallituksesta vapautuneiden paikkojen myötä kaikki ehdokkaat onnistuttiin nimittämään. Jäsenäänestys ehdittiin kuitenkin tekemään siinä uskossa, että paikoista tulee kilpailua. Eniten ääniä sai entinen EU:n kulttuuriasioiden komissaari, uusi varapuheenjohtaja Androulla Vassiliou. Hänen odotetaan auttavan nykyistäkin läheisempien suhteiden rakentamisessa Euroopan unioniin. Suomen Kotiseutuliiton ehdokas Anna-Maija Halme valittiin jatkokaudelle.

Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola ja Tapani Mustonen esittivät vuosikokoukselle kutsun Turkuun vuoden 2017 kongressiin. Kirkkolan esittämä hauska Turku-video sai isot suosionosoitukset, ja jotkut vuosikokouksen osaanottajat kertoivat tulevansa esittämään videota kokouksissaan kotimaassaan. Videota ja valokuvia jaettiin paikalle lähetettyjen muistitikkujen avulla osanottajille. Videota tullaan jakamaan myöhemmin myös nettilinkkinä jäsenille kongressin markkinoinnin yhteydessä.

Seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon vuonna 2013 valittu Rosia Montanan (kultakaivos Rooman ajoilta) suojelusta on päästy sopimukseen kaivoksen omistavan yrityksen kanssa, ja Romanian kulttuuriministeriö on esittänyt kohdetta Unescon maailmanperintölistalle.

Sekä valtuuston kokouksessa että vuosikokouksessa oli hyvä tunnelma, mihin vaikutti varmasti osaltaan järjestön hyvä taloudellinen tilanne. EuNoF:n puheenjohtajaTapani Mustonen valittiin valtuuston kokouksen pöytäkirjantarkastajaksi.

Euroopan kulttuuriperinnön vuosi 2018

Pääsihteeri Sneška Quaedvlieg-Mihailović esitteli Euroopan kulttuuriperinnön vuoden suunnittelun tilanteen. Vuosi odottaa vielä parlamentin vahvistamista, mutta vuotta valmistellaan jo. Muodollinen ehdotus tehdään kesäkuun lopussa ja päätös vuoden lopussa. Europa Nostran lobbaus kohdistuu erityisesti määrärahoihin. EuNoF ehdotti aiemmin keväällä Europa Nostran tekemässä kyselyssä vuoden teemaksi osallistumisteeman jatkamista ja aihetta käsittelevän kolmannen seminaarin järjestämistä sekä julkaisun tekemistä hyvistä osallistavista eurooppalaisista esimerkeistä.

EU ei enää järjestää teemavuosia, mutta kulttuuriperinnön vuoden kanssa päätettiin tehdä poikkeus. Vuodella tulee olla selkeä visio. 2018 ei ole päätepiste vaan sen on tarkoitus olla uuden alku. Huhtikuun 18. vietettävän maailman kulttuuriperinnön päivän halutaan näkyvän vuoden ohjelmassa. Vuoden aikana halutaan laadukkaita väittelytilaisuuksia. Kulttuuridiplomatia on toinen asia, jota halutaan nostaa.

Kulttuuriperintökasvatuksen vähyys nousi esiin keskustelussa. Lapsille ei opeteta koulussa riittävästi, mistä heidän kulttuuriperinnössään on kysymys. Opetus ja koulutus ovat vuoden 2018 ohjelman keskiössä. Euroopan komission kulttuuri- ja luovuusjohtaja (Directorate-General Education and Culture) Michel Magnier korosti Euroopan kulttuuriperintövuoden koulutuksellista ulottuvuutta.

Cultural Heritage Counts for Europe

Valtuuston kokouksen yleisöosuudessa esiteltiin Cultural Heritage Counts for Europe -raportin tiivistelmän “Executive Summary” espanjankielinen käännös. Aiheesta käytiin paneelikeskustelu, johon osallistui mm. edellä mainittu Michels Magniar.

Hankkeen ideana oli, että kestävään kehitykseen kuuluu luonnonympäristön, talouden ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi kulttuurinen kestävyys. Käsitteeseen kuuluu, että hallinto eri tasoilla ja kansalaiset osallistuvat yhdessä kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen. EU:n kulttuuriosastolla yksi tärkeä teema on luovuuden ja kulttuuriperinnön yhdistäminen. Rakennusten jättäminen tuhoutumaan nostettiin keskustelussa yhdeksi suurimmista ongelmista. Todettiin, että toimeen pitäisi ryhtyä eri tasoilla. Suojelu ei ole tässä mielessä hyvä väline, vaan muita ratkaisuja pitäisi löytää.

Forum: Kansalaisosallistumisen kokemuksia Espanjasta, Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta

Forumin paneelikeskusteluun osallistuivat mm. Britanniasta parlamentaarikko ja Euroopan neuvoston Britannian edustaja Diana Eccles, ja moderoijana toimi Androulla Vassiliou.

Todettiin, että kulttuuriperinnön säilyttäminen ei ole vain rakennuksen konservointia. Se on yhteisön ylläpitämistä. Espanjassa valmistellaan verolainsäädännön muutosta helpotuksien saamiseksi kulttuuriperinnön tukijoille.

Sneška Quaedvlieg-Mihailović totesi, että kansalaisaktiivisuus ei ole samalla tasolla joka puolella Eurooppaa. Pohjoisissa ja läntisissä osissa perinteet ovat erittäin vahvat ja moni yhdistys on jo täyttänyt sata vuotta. Vanhin Europa Nostran jäsenyhdistys perustettiin Norjassa vuonna 1844. Itä-Euroopassa on vielä paljon tehtävää vakuuttaa hallinto kansalaisyhteiskunnan merkityksestä. Joissakin maissa non governmental mielletään samalla tavalla kuin käsite anti govermental – hallinnonvastaiseksi.

Korostettiin tiedon ja koulutuksen merkitystä kansalaistoiminnalle. Ensin pitää olla ymmärrystä – vasta siitä seuraa toimintaa.

Cecilia García Huidobro Chilen kulttuuriperintöyhdistyksestä ja museoiden ystävien liitosta kertoi, että Chilessä on käynnissä kauhistuttava rakennusbuumi. Luonnonperintökohteisiin rakennetaan valtavia tornitaloja. Suurin osa merkittävästä kulttuuriperinnöstä on yksityisessä omistuksessa. Europa Nostran esimerkkiä noudattaen mantereelle on perustettu sisarorganisaatio America Nostra.

Yhdistysten tehtävänä on luoda tietoisuutta kulttuuriperinnöstä. Elämme kaiken aikaa kulttuuriperinnön ympäröimänä, mutta sen havaitseminen vaatii huomion kiinnittämistä asiaan. Romanian Rosia Montana todettiin erinomaiseksi esiemerkiksi onnistuneesta kansalaisyhteiskunnan toiminnasta. Sitkeä vuosien työ on tuottanut tulosta.

José María Ezquiaga, Madridin arkkitehtikoulun dekaani totesi, että Espanjassa tehdään ensin päätökset ja kysytään sitten ihmisiltä mielipidettä, mikä ei ole toimiva järjestelmä. Ezquiaga huomautti, että ei ole epäilystäkään, etteikö kulttuuriperintökohde ole todella yhteiskunnalle merkityksellinen, jos se herättää kansalaisten kiinnostuksen osallistua.

Višnja Kisić, Europa Nostra Serbian pääsihteeri uskoo, että osallistuminen on tärkeimpiä nykypäivän käsitteitä politiikassa, ja se määrä joka asiasta puhutaan indikoi sitä, miten kiireellistä ja tärkeää on Europa Nostran puhua siitä. Kun me institutionalisoimme kulttuuriperinnön, rakennamme muurin ihmisten ja kulttuuriperinnön välille. Poliittinen legitimaatio edellyttää kansalaisten osallistamista. Museoiden kannattaa integroida ihmiset mukaan toimintaansa. Myös rakennusten suojelun onnistuminen edellyttää ihmisten osallistumista. Asia voi nousta keskustelunkohteeksi ilman kansalaistoimintaa, mutta asioiden tapahtuminen edellyttää kansalaisten aktiivisuutta.

Silvia de los Ríos (Centre of Research, Documentation and Population Consulting CIDAP, Peru) kertoi Latinalaisen Amerikan osallistavista budjeteista ja kaupunginosatapaamisista. Hän kertoi, että kulttuuriperintö toimii kehityksen moottorina Boliviassa ja totesi, että kulttuurisissa oikeuksissa on kysymys ihmisoikeuksista. Lasten ottamista mukaan pidetään tärkeänä, ja lapsille järjestetään työpajoja, joiden tarkoituksena on herättää heidän tietoisuutensa kulttuuriperinnöstään.

Karel Loeff, uusi Europa Nostran valtuuston jäsen Bond Heemschut -yhdistyksestä Alankomaista kertoi, että yhä enemmän nuoria ihmisiä liittyy heidän toimintaansa, joka keskittyy paikalliseen kulttuuriperintöön ja kansanarkkitehtuuriin. Eri puolilla maata on yhteensä 15 toimikuntaa. Yhdistys jakaa Best in Heritage Management -osallistumispalkintoa. Palkinto-ohjelma on uusi, mutta ensimmäinen palkinnon vastaanottanut kaupunginjohtaja oli niin iloinen palkinnosta, ja ryhtyi itse kulttuuriperintöyhdistyksen puheenjohtajaksi. Kun arvot ovat jaettuja, rahoitusta löytyy. Yhdistyksen missiona on löytää isoin yhteinen asia, josta voidaan olla samaa mieltä vallanpitäjien kanssa. Aina ei löydetä yhteistä säveltä, mutta myöhemmin yritetään uudestaan eri argumentilla, kunnes onnistutaan. On opiskelijoita, nuoria, jotka kouluttavat paikallisyhteisöjä suojelemaan kulttuuriperintöään. Yksi toimintamuoto ovat valtavat maahan maalatut iskulauseet, jotka ovat saaneet paljon suosiota sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisella medialla on iso merkitys toiminnalle.

Hispania Nostran puheenjohtaja Araceli Pereda Alonso teki lopuksi yhteenvedon päivän esityksistä. Hän toteisi mm., että lasten kulttuuriperintöopetukseen on kiinnitettävä huomiota ja pienimuotoinen kulttuuriperintö kaipaisi enemmän huomiota, erityisesti Espanjassa.

Seuraavana päivänä julkistettiin yhteenvedon pohjalta laadittu pitkähkö manifesti, jossa vaaditaan mm., että eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä huolehditaan riippumatta siitä, kuka on kulttuuriperinnön omistaja, ja että kaikilla tulisi tulisi olla oikeuksia tuohon kulttuuriperintöön nähden. Manifestia kehitetään edelleen tämän jälkeen ja lopullinen versio esitetään Turussa 2017.

Malmin lentoasema -työryhmä kokoontui

Malmin lentoasema valittiin keväällä Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmaan. Asiantuntijatyöryhmä, jossa ovat jäseninä belgialainen arkkitehti Sara van Rompaey, norjalainen talousasiantuntija Erik Schultz ja hollantilainen diplomaatti, valtiotieteen tohtori Rienko Wilton, tapasivat EuNoF:n edustajien kanssa 24.5 valmistelemaan kesäkuun alussa pidettyä ensimmäistä missiotaan Malmille.

Nordic Nostra laajenee

Virallisen ohjelman lisäksi ohjelmassa oli pohjoismaisen Nordic Nostra -yhteistyöverkoston tapaaminen, johon osallistui ensimmäistä kertaa islantilainen arkkitehti ja kulttuuriperintöaktivisti Páll Bjarnason. Ruotsin Carl von Essen jätti paikkansa valtuustossa henkilökohtaisista syistä Europa Nostra Sverigen uudelle puheenjohtajalle, alkuperältään suomenruotsalaiselle arkkitehti Tina Wikille, joka on tullut tutuksi Europa Nostralle palkintojen myötä. Tapaamisesta on erillinen muistio.

nordicnostramadridwp_20160524_16_19_58_pro

Nordic Nostran tapaamisessa Madridissa 24.5.2016 Erik Vind, Páll Bjarnason, Benito Casagrande, Tina Wik, Erik Schultz, Anna-Maija Halme and Carl von Essen sekä kameran toisella puolella Tapani Mustonen.

Kongressiin osallistuivat Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja, Europa Nostran valtuuston jäsen Tapani Mustonen, varapuheenjohtaja Benito Casagrande, jäsen Irma Casagrande ja sihteeri, Europa Nostran valtuuston jäsen Anna-Maija Halme, joista Mustonen ja Halme ympäristöministeriön matka-avustuksella. Lisäksi tapahtumaan osallistuivat Suomesta Enpanjan suurlähettiläs Roberto Tanzi-Albi, Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola, museopalvelujohtaja Olli Immonen, Vapriikista Adoptoi monumentti -hankkeen palkinnon hakeneet Tuija-Liisa Soininen, Miia Hinnerichsen ja Toimi Jaatinen ja Malmin lentoaseman ystävistä Seppo Sipilä.

Kongressin käsiohjelmaan retkiohjelmineen voi tutustua netissä .