Haag / Luxemburg 

Ererouykin arkeologinen kohde ja Ani Pemzan kylä Armeniassa, Tallinnan Patarein merilinnoitus Virossa, Helsinki-Malmin lentoasema Suomessa, Colbertin kääntösilta Dieppessä Ranskassa, Kampos Khioksella Kreikassa, Pyhän Antonius Padovalaisen luostari Extremadurassa Espanjassa sekä Hasankeyfin muinaiskaupunki ympäristöineen Turkissa on nimetty Euroopan seitsemäksi uhanalaisimmaksi kultturiperintökohteeksi 2016. Euroopan johtava kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti (EIBI) tiedottivat valinnasta tänään Ateneo Venetossa Venetsiassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Nämä Euroopan kulttuuriperinnön helmet ovat vakavassa vaarassa, jotkut resurssien tai asiantuntemuksen puutteessa, toiset laiminlyönnin tai piittaamattoman suunnittelun vuoksi. Siksi tarvitaan nopeita toimia. Kohteisiin järjestetään asiantuntijavierailuja, ja niille esitetään toteuttamiskelpoiset toimenpidesuunnitelmat vuoden loppuun mennessä. Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmaa tukee Euroopan unionin Luova Eurooppa -ohjelma osana Europa Nostran Mainstreaming Heritage -verkostoitumisprojektia.

Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti seurasivat kansainvälisen asiantuntijapaneelin vahvaa suositusta ja päättivät ensimmäistä kertaa Seitsemän uhanalaisinta -ohjelman perustamisen jälkeen (2013) valita seitsemän valitun kohteen lisäksi mukaan kulttuuriaarteen, joka on niin tärkeä Euroopalle ja maailmalle, että vaatii oman kategoriansa: Venetsian laguuni Italiassa.

Maestro Plácido Domingo, Europa Nostran puheenjohtaja: “Tämä lista nostaa esiin harvinaislaatuisia Euroopan kulttuurin- ja luonnonperinnön kohteita, jotka ovat vaarassa kadota ikiajoiksi. Paikalliset yhteisöt ovat lujasti mukana yrittämässä pelastaa tätä yhteisen tarinamme todistusaineistoa, mutta tarvitsevat laajaa tukea. Vetoan Europa Nostran puolesta kansallisiin ja eurooppalaisiin asianosaisiin, sekä julkisiin että yksityisiin, jotta he yhdistäisivät voimansa kanssamme näiden kohteiden tulevaisuuden varmistamiseksi. Yhteisen perintömme pelastaminen tuo lukemattomia sosiaalisia ja taloudellisia etuja, ei vain kyseisille seuduille ja valtioille, vaan Euroopalle kokonaisuudessaan. EU:n instituutiot ovat kasvavassa määrin tiedostaneet tämän, mikä käy selkeästi ilmi tuoreesta raportista ‘Cultural Heritage Counts for Europe’”.

Euroopan koulutuksesta, kulttuurista, nuorisoasioista ja urheilusta vastaava komissaari Tibor Navracsics otti kantaa Seitsemän uhanalaisinta 2016 -julkistukseen: “Kulttuuriperintömme on kiinteä osa sitä, keitä olemme ihmisinä. Emme saa pitää sitä itsestäänselvyytenä. Meidän on päinvastoin vaalittava ja suojeltava sitä pitääksemme sen elävänä. Tästä syystä EU työskentelee alueiden ja kaupunkien kanssa auttaakseen niitä säilyttämään kulttuuriperintökohteensa. Päämäärämme on mahdollistaa paikallisille yhteisöille kulttuuriperintönsä löytäminen ja kokeminen ja antaa niille sananvaltaa sen kehittämisessä ja hoitamisessa. Tämä on erinomainen tapa saattaa ihmisiä yhteen, rakentaa avoimia ja suvaitsevaisia yhteisöjä – tänä päivänä se on tärkeämpää kuin koskaan.”

“Hyvin hoidetut kulttuuriperintö- ja luonnonperintöprojektit voivat tuoda tärkeän taloudellisen ja sosiaalisen lisän seudulliseen kehitykseen ja urbaaniin uudistumiseen kaikkialla Euroopassa. Tästä syystä Euroopan investointipankin instituutti ja Euroopan komissio ottavat aktiivisesti osaa Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmaan”, totesi Francisco de Paula Coelho, Euroopan investointipankin instituutin dekaani.

Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti vierailevat yhdessä hakijoiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa seitsemässä valitussa kohteessa ja tapaavat keskeisiä asianosaisia tulevina kuukausina. Kulttuuriperinnön ja rahoitusalan asiantuntijat tarjoavat teknisiä neuvoja, selvittävät mahdollisia rahoituslähteitä ja mobilisoivat laajamittaista tukea. Asiantuntijalähetystöjen tulokset ja suositukset julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Seitsemän uhanalaisinta kulttuuriperintökohdetta valitsi Europa Nostran hallitus 14 kohteen listalta, jonka historian, arkeologian, arkkitehtuurin, projektianalyysin ja rahoitusalan asiantuntijoista koostuva paneeli valikoi syksyllä. Hakemuksia lähettivät kaikkialta Euroopasta kansalaisyhdistykset tai julkisyhteisöt, jotka kuuluvat Europa Nostran laajaan jäsen- ja tukiyhteisöjen verkostoon.

Europa Nostra käynnisti Seitsemän uhanalaisinta -ohjelman tammikuussa 2013 perustajakumppaninaan Euroopan investointipankin instituutti ja liitännäiskumppaninaan Euroopan neuvoston kehityspankki. Sen innoittajana oli US National Trust for Historic Preservation -järjestön menestyksekäs samantyyppinen projekti. Seitsemän uhanalaisinta ei ole rahoitusohjelma. Sen päämääränä on olla katalyyttinä toiminnalle ja edistää esimerkin voimaa.

Ensimmäinen Seitsemän uhanalaisinta -luettelo julkistettiin kesäkuussa 2013 Ateenassa ja toinen toukokuussa 2014 Wienissä Europa Nostran näissä kaupungeissa järjestämissä European Heritage Congress
-kulttuuriperintötapahtumissa.

Tiedote PDF-muodossa

Kohteiden lehdistötiedotteet

Korkean resoluution valokuvat

Helsinki-Malmin lentoasema

Helsinki‐Malmi on 1930-luvun puolivälissä rakennettu kansainvälinen lentoasema, joka edustaa funktionalistista arkkitehtuuria osana suurempaa kokonaisuutta, jonka oli määrä palvella Helsingin vuoden 1940 toisen maailmansodan vuoksi peruuntuneita olympialaisia. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä edelleen toimivista kansainvälisistä lentoasemista toista maailmansotaa edeltävältä ajalta ja varhaisen kaupallisen ilmailun elävä kulttuuriperintökohde. Noin 40 000 vuotuista laskeutumista tekevät Malmista Suomen ylivoimaisesti vilkkaimman lentokentän Helsinki-Vantaan jälkeen.

Malmin lentokenttä alkuperäisine lentokonehalleineen, terminaaleineen ja kiitoteineen kuuluu aluekokonaisuutena Museoviraston kokoamaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Kaikki neljä alkuperäistä kiitotietä 1930-luvulta, samoin kuin niiden alla oleva  mittava kuivatusjärjestelmä, ovat edelleen tallella.

Lentokenttää uhkaa nyt vakavasti uusi kehityshanke. Lentokentän omistava Helsingin kaupunki esittää alueen ottamista asuinrakentamiseen 2020-luvun alussa. Valtio on vetämässä toimintonsa pois Malmin lentoasemalta vuoden 2016 loppuun mennessä, ja valtio-omisteinen lentoasemien ylläpitäjä Finavia Oy aikoo lopettaa sieltä lennonjohdon ja muut palvelunsa, mikä tekee kentästä käyttökelvottoman ammattimaiselle ilmailutoiminnalle. Vaikka lentokenttärakennukset saattavat säilyä, kiitoteiden poistaminen käytöstä riistää niiltä todellisen tarkoituksen.

Hakemuksen vuoden 2016 Seitsemän uhanalaisinta -luetteloon lähetti Europa Nostra Finland (EuNoF) tukenaan Malmin lentoaseman ystävät (MLY). Hakemuksessa esitetään, että Malmi jatkaisi toimintaansa koulutus- ja liikennekenttänä, jolle tuovat lisäarvoa kulttuurimatkailu sekä vapaan aikataulun lentoliikennepalvelut, joita ei muutoin ole saatavilla 150 kilometrin säteellä.

Ajan mittaan Suomen valtio voisi Museoviraston esittämän ajatuksen mukaisesti ehdottaa Malmin lentoasemaa Unescon maailmanperintöohjelmaan osana Helsingin olympialaisia varten rakennettua, arvostettua funktionalistista arkkitehtuurikokonaisuutta. Näin kentän ainutlaatuinen kulttuuriperintö saisi ansaitsemansa suojelun.

Taustatietoa

Europa Nostra on kulttuuriperintöalan kansalaisjärjestöjen euroopanlaajuinen liitto, jota lisäksi tukee laaja julkisten organisaatioiden, yksityisyritysten ja yksilöiden verkosto. 40 Euroopan maata kattava järjestö antaa äänen Euroopan kulttuuri- ja luonnonperinnön suojeluun omistautuneelle kansalaisyhteiskunnalle. Vuonna 1963 perustettu Europa Nostra tunnustetaan nykyään Euroopan merkittävimmäksi kulttuuriperintöverkostoksi. Europa Nostran puheenjohtajana toimii maailmankuulu oopperalaulaja ja kapellimestari Plácido Domingo. Europa Nostra kampanjoi Euroopan uhanalaisten monumenttien, paikkojen ja maisemien pelastamiseksi erityisesti Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmallaan. Se antaa tunnustusta laadukkaalle toiminnalle EU:n kulttuuriperintöpalkinnon / Europa Nostra -palkintojen kautta. Se osallistuu myös Euroopan kulttuuriperintöä koskevien strategioiden ja toimintakäytäntöjen muotoiluun ja toimeenpanoon Euroopan toimielinten kanssa käytävän ohjatun keskustelun kautta sekä Euroopan kulttuuriperintöallianssi 3.3:n koordinointiin.

Euroopan investointipankin instituutti (EIBI) edistää eurooppalaisia yhteiseen hyvään tähtääviä hankkeita. Se perustettiin osaksi Euroopan Investointipankkiryhmää tammikuussa 2012 toimimaan katalysaattorina sosiaaliselle, kulttuuriselle, opetukselliselle ja tutkimukselliselle toiminnalle taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi Euroopassa.

Luova Eurooppa on kulttuurillista ja luovaa sektoria tukeva uusi EU-ohjelma, joka mahdollistaa niiden lisääntyvän osallistumisen työpaikkojen ja kasvun luomiseen. 1,46 miljardin euron budjetillaan vuosille 2014–2020 se tukee kulttuuriperinnön, esittävien taiteiden, kuvataiteiden, monitaiteiden, kustannustoiminnan, elokuvan, television, musiikin ja videopelien alalla toimivia organisaatioita samoin kuin kymmeniätuhansia taiteilijoita ja kulttuurialan ja audiovisuaalisen alan ammattilaisia. Rahoitus sallii näiden toimia kautta Euroopan, saavuttaa uusia yleisöjä ja kehittää digitaalisen aikakauden vaatimia taitoja.

Lisätietoja

Europa Nostra
Joana Pinheiro, jp@europanostra.org
puh. +31 70 302 40 55; matkap. +31 6 34 36 59 85

Europa Nostra Finland
Tapani Mustonen, puheenjohtaja
tapani.mustonen@www.europanostra.fi
+358 50 5695 704

Lisää tietoa muualla netissä
http://7mostendangered.eu/
twitter.com/europanostra
youtube.com/user/EuropaNostraChannel