Helsinki‐Malmi on 1930-luvun puolivälissä rakennettu kansainvälinen lentoasema, joka edustaa funktionalistista arkkitehtuuria osana suurempaa kokonaisuutta, jonka oli määrä palvella Helsingin vuoden 1940 toisen maailmansodan vuoksi peruuntuneita olympialaisia. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä edelleen toimivista kansainvälisistä lentoasemista toista maailmansotaa edeltävältä ajalta ja varhaisen kaupallisen ilmailun elävä kulttuuriperintökohde. Noin 40 000 vuotuista laskeutumista tekevät Malmista Suomen ylivoimaisesti vilkkaimman lentokentän Helsinki-Vantaan jälkeen.

Malmin lentokenttä alkuperäisine lentokonehalleineen, terminaaleineen ja kiitoteineen kuuluu aluekokonaisuutena Museoviraston kokoamaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Kaikki neljä alkuperäistä kiitotietä 1930-luvulta, samoin kuin niiden alla oleva  mittava kuivatusjärjestelmä, ovat edelleen tallella.

Lentokenttää uhkaa nyt vakavasti uusi kehityshanke. Lentokentän omistava Helsingin kaupunki esittää alueen ottamista asuinrakentamiseen 2020-luvun alussa. Valtio on vetämässä toimintonsa pois Malmin lentoasemalta vuoden 2016 loppuun mennessä, ja valtio-omisteinen lentoasemien ylläpitäjä Finavia Oy aikoo lopettaa sieltä lennonjohdon ja muut palvelunsa, mikä tekee kentästä käyttökelvottoman ammattimaiselle ilmailutoiminnalle. Vaikka lentokenttärakennukset saattavat säilyä, kiitoteiden poistaminen käytöstä riistää niiltä todellisen tarkoituksen.

Hakemuksen vuoden 2016 Seitsemän uhanalaisinta -luetteloon lähetti Europa Nostra Finland (EuNoF) tukenaan Malmin lentoaseman ystävät (MLY). Hakemuksessa esitetään, että Malmi jatkaisi toimintaansa koulutus- ja liikennekenttänä, jolle tuovat lisäarvoa kulttuurimatkailu sekä vapaan aikataulun lentoliikennepalvelut, joita ei muutoin ole saatavilla 150 kilometrin säteellä.

Ajan mittaan Suomen valtio voisi Museoviraston esittämän ajatuksen mukaisesti ehdottaa Malmin lentoasemaa Unescon maailmanperintöohjelmaan osana Helsingin olympialaisia varten rakennettua, arvostettua funktionalistista arkkitehtuurikokonaisuutta. Näin kentän ainutlaatuinen kulttuuriperintö saisi ansaitsemansa suojelun.

Taustatietoa

Europa Nostra on kulttuuriperintöalan kansalaisjärjestöjen euroopanlaajuinen liitto, jota lisäksi tukee laaja julkisten organisaatioiden, yksityisyritysten ja yksilöiden verkosto. 40 Euroopan maata kattava järjestö antaa äänen Euroopan kulttuuri- ja luonnonperinnön suojeluun omistautuneelle kansalaisyhteiskunnalle. Vuonna 1963 perustettu Europa Nostra tunnustetaan nykyään Euroopan merkittävimmäksi kulttuuriperintöverkostoksi. Europa Nostran puheenjohtajana toimii maailmankuulu oopperalaulaja ja kapellimestari Plácido Domingo. Europa Nostra kampanjoi Euroopan uhanalaisten monumenttien, paikkojen ja maisemien pelastamiseksi erityisesti Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmallaan. Se antaa tunnustusta laadukkaalle toiminnalle EU:n kulttuuriperintöpalkinnon / Europa Nostra -palkintojen kautta. Se osallistuu myös Euroopan kulttuuriperintöä koskevien strategioiden ja toimintakäytäntöjen muotoiluun ja toimeenpanoon Euroopan toimielinten kanssa käytävän ohjatun keskustelun kautta sekä Euroopan kulttuuriperintöallianssi 3.3:n koordinointiin.

Euroopan investointipankin instituutti (EIBI) edistää eurooppalaisia yhteiseen hyvään tähtääviä hankkeita. Se perustettiin osaksi Euroopan Investointipankkiryhmää tammikuussa 2012 toimimaan katalysaattorina sosiaaliselle, kulttuuriselle, opetukselliselle ja tutkimukselliselle toiminnalle taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi Euroopassa.

Luova Eurooppa on kulttuurillista ja luovaa sektoria tukeva uusi EU-ohjelma, joka mahdollistaa niiden lisääntyvän osallistumisen työpaikkojen ja kasvun luomiseen. 1,46 miljardin euron budjetillaan vuosille 2014–2020 se tukee kulttuuriperinnön, esittävien taiteiden, kuvataiteiden, monitaiteiden, kustannustoiminnan, elokuvan, television, musiikin ja videopelien alalla toimivia organisaatioita samoin kuin kymmeniätuhansia taiteilijoita ja kulttuurialan ja audiovisuaalisen alan ammattilaisia. Rahoitus sallii näiden toimia kautta Euroopan, saavuttaa uusia yleisöjä ja kehittää digitaalisen aikakauden vaatimia taitoja.

Lisätietoja

Europa Nostra
Joana Pinheiro, jp@europanostra.org
puh. +31 70 302 40 55; matkap. +31 6 34 36 59 85

Europa Nostra Finland
Tapani Mustonen, puheenjohtaja
tapani.mustonen@www.europanostra.fi
+358 50 5695 704

Lisää tietoa muualla netissä
http://7mostendangered.eu/
twitter.com/europanostra
youtube.com/user/EuropaNostraChannel