Lex Malmi -lakialoitteen käsittely eduskunnassa vaikuttaa kansalaisvaikuttajien mielestä asialliselta, toisin kuin kunnallisaloitteen käsittely Helsingissä aikoinaan.

Europa Nostra Finland (EuNoF) järjesti tiistaina 21. maaliskuuta Malmin lentoasemalla keskustelutilaisuuden kansalaisosallistumisesta kulttuuriperintökysymyksissä, tapausesimerkkinä Malmin lentoasema. Keskustelun veti Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja ja EuNoF:n hallituksen jäsen Kirsi Moisander.

Panelistit Timo Hyvönen ja Mia Holmberg Malmin lentoaseman ystävistä sekä Lex Malmi -kansalaisaloitteen vireillepanijat Juha Krapinoja ja Mikko Saarisalo olivat toiveikkaita kentän säilymisen ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksien suhteen.

”Kuntalaisaloitteen käsittely valtuustossa oli epäasiallinen. Sen sisältämiä näkökohtia ei käsitelty lainkaan, ja lausuntoja pyydettiin vain niiltä tahoilta, jotka puolsivat kentän lakkauttamista”, Krapinoja sanoi ja totesi, että asuinrakentamisen puoltajat ovat aiheuttaneet turhaa vastakkaisasettelua. Malmin lentoaseman ystävät ei vastusta asuinrakentamista vaan haluaa taata, että lentotoimintaa voidaan kentällä jatkaa ja kehittää.  Mikäli niin halutaan, on täysin mahdollista yhdistää asuinrakentaminen ja lentotoiminta.

Kuntalaisaloitteen käsittelyssä iso osa valtuutetuista vetosi siihen, että Finavia on vetäytynyt Malmin lentoasemalta. Lex Malmin kannalta Finaviaa ei tarvita. Lentoasema toimii tällä hetkellä ilman yhtiötä. Toisaalta Finavian olisi edelleen helppo palata Malmille. Mitään ei ole siinä mielessä vielä menetetty. Valtuuston keskustelu on edelleen katsottavissa.

Kaupunki aikoo tyhjentää lentokonehallin kevään aikana, vaikka se ei Holmbergin ja Hyvösen tietojen mukaan tarvitse rakennusta mihinkään muuhun käyttöön.  Koneet eivät mahdu väistötilaan, joten perustelematon ratkaisu luo kaupungin toiminnasta mielivaltaisen vaikutelman.

EuNoF kutsui paikalle niin kansalaisaktivisteja kuin virkamiehiäkin. Malmi-aktivisteja saapui paikalle lukuisia, mutta virkamiehet eivät innostuneet. He olivat mm. huolissaan nimensä joutumisesta tässä yhteydessä median negatiiviseen käsittelyyn, joutumisestaan itse tukalaan tilanteeseen keskustelussa ja edustamaan yksin kaikkia niitä tahoja, jotka haluavat lakkauttaa lentoaseman.

Argumentoinnin heikkous yhdisti joukot

Argumentoinnin heikkous innosti Krapinojan ja Saarisalon aikoinaan ryhtymään Lex Malmi -hankkeeseen.

”Emme olisi ryhtyneet siihen, jos emme olisi uskoneet, että asiassa oli argumentteja, joita ei oltu kunnolla käsitelty”, Krapinoja totesi. Krapinoja ei asu seudulla eikä hänellä ole lentolupakirjaa. Hänellä on sen sijaan kokemusta onnistuneesta kansalaistoiminnasta: hän oli mukana pelastamassa Hietsun paviljonkia.

Lex Malmi -aloitteen laatiminen lähti kunnolla liikkeelle vasta, kun lakitieteen opiskelija Kim Korkkula tarttui työhön. Ilman lakiosaamista aloite olisi ollut liian helppo ampua alas. Saarisalo ehdottaa, että sinänsä erinomaista kansalaisosallistumisen välinettä – kansalaisaloitetta – parannettaisiin siten, että valtiovalta antaisi juridista apua kansalaisille, jotka haluavat kirjoittaa kansalaisaloitteen. Tavalliselle ihmiselle työ olisi ollut mahdoton.

Lex Malmia on koitettu torjua vetoamalla kuntien itsehallintoon.

”Kunnat voivat kaavoittaa itsenäisesti, ellei alueella ole merkittävää ylikunnallista vaikutusta. Jos asialla on ylikunnallinen luonne, itsemääräämisoikeus ei päde. On selvää, että lentoasemalla on suuri merkitys koko maalle”, Saarisalo totesi. Toisaalta kansalaisilla on oikeus vaikuttaa kaavoitukseen ja hallinnolla velvollisuus huomioida ja käsitellä asianosaisten palaute asianmukaisesti.

Yhtälailla valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kohdalla valtiolla on merkittävä rooli ja RKY-kohteiden säilyttämisvelvoite. Malmin lentoaseman aluekokonaisuus on luokiteltu RKY-alueeksi. Tällöin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaikilla kaavatasoilla on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisut eivät ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Valtion on huolehdittava, että nämä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat. (PDF: RKY kaavoituksessa ja lupamenettelyssä.)

Saarisalo totesi, että perustuslain 20 pykälä sanoo: ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”.

Saarisalo totesi, että tämä on ainoa perustuslaissa poikkeuksellinen pykälä, jolla turvataan tulevien sukupolvien oikeuksia. Malmin lentokentälle, sen kulttuurihistoriallisilla arvoille ja Lex Malmille tässä on selkeä ja vahva tuki suoraan Suomen perustuslaista.

Laki on kunnossa – soveltaminen ei

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että laki tarjoaa riittävästi välineitä kansalaisosallistumiselle. Ongelmana on, että ei ole minkäänlaisia standardeja siihen, miten virkamiesten pitää käsitellä aloitteita, eivätkä kansalaiskuulemisen välineet näin ollen ole kuntalaisaloitteen tapauksessa toimineet kuten niiden olisi pitänyt toimia. Ongelma on pitkälti valmistelussa. Vaihtoehtoisia suunnitelmia ei ole otettu edes käsittelyyn.

”Kaupungille on toimitettu yhdeksän ehdotusta, joissa lentotoiminta säilytetään, mutta niitä ei oteta käsittelyyn sillä perusteella, että ne ovat valmisteilla olleen yleiskaavan vastaisia”, Hyvönen kertoo.

Eräs virkamies taas totesi puhelinkeskustelussa ennen keskustelua, että kaavoituksen vuorovaikutus oli määrätty aikoinaan ottamaan lähtökohdaksi sen, että lentoasema lakkautetaan. Tehtävänanto ei mahdollistanut lentoaseman säilyttämistä koskevaa keskustelua.

Kaupunginvaltuuston jäsen Björn Månsson totesi, että kolme isoa puoluetta on betonoinut asian keskenään, siksi kenenkään on ollut vaikea puuttua asiaan.

Månsson totesi, että suunnittelijoille tulisi olla pakollista esittää erilaisia vaihtoehtoja: lentoaseman tapauksessa vaihtoehto, jossa lentoasema pysyisi ennallaan, toinen vaihtoehto, jossa lentoasema lakkautetaan ja alue rakennetaan ja kolmas, jossa lentotoiminta säilytettäisiin ja alue rakennettaisiin.

Keskustelijat katsoivat, että maankäyttö- ja rakennuslaki tarjoaa riittävästi välineitä kansalaisten kuulemiselle. Lain katsottiin toteutuneen tässä tapauksessa toistaiseksi huonosti. On silti edelleen mahdollista, että asia korjaantuu oikeuskäsittelyssä, valitusten kautta.

”Muistutuksista kaksi kolmasosaa käsittelee Tuomarinkylää ja Malmia. Jos ne poistettaisiin yleiskaavasta, olisi lisärakentamiselle hyvät mahdollisuudet”, Hyvönen huomauttaa.

EuNoF:n puheenjohtaja Tapani Mustonen totesi, että kuntien kaavoitusmonopolin pitäisi johtaa siihen, että vaihtoehtoisia suunnitelmia tutkittaisiin kunnolla. Eri osapuolia osallistava Allianssi-järjestelmä sopisi siihen välineeksi.

Nopeus, jolla tarvittavat allekirjoitukset saatiin kokoon ensin kuntalaisaloitteeseen vuonna 2015 ja etenkin kansalaisaloitteeseen vuonna 2016 osoittaa, että paikalla on erittäin suuri merkitys isolle joukolle suomalaisia: tähänastisista kansalaisaloitteista Lex Malmi keräsi tarvittavat 50 000 nimeä toiseksi nopeimmin, heti menestyksekkään tasa-arvoista avioliittolakia kannattaneen aloitteen jälkeen.

Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentoaseman vuonna 2016 seitsemän uhanalaisimman eurooppalaisen kulttuuriperintökohteen joukkoon mm. sillä perusteella, että lentoasema on yksi parhaiten säilyneistä varhaisista maalentoasemista. Jo sitä ennen kansainvälinen modernin arkkitehtuurin suojeluun keskittyvä asiantuntijajärjestö DoCoMoMo on nostanut kentän esillä yhtenä maailman uhanalaisimmista modernistisista kohteista. Uljaalla kokonaisuudella on kansainvälistä merkitystä.

Merkittävää toiminnallista kulttuuriperintöä

Månsson näki lupaavaksi mahdollisuuden hakea Suomen olympiakokonaisuutta Unescon maailmanperintölistalle: Malmin lentoaseman lisäksi siinä voisivat olla ainakin Stadion, Soutustadion, Tennispalatsi, Uimastadion, Velodromi, Kisakylä Käpylässä ja Olympiaterminaali.

Keskusteluun osallistunut Museoviraston entinen kulttuuriympäristön hoito-osaston johtaja Maire Mattinen totesi, että Museovirasto valmistelee parhaillaan aielistaa uusiksi maailmanperintökohteiksi. Helsingin Olympialaisiin liittyvät kohteet voisivat ehkä olla mukana tällä ehdokaslistalla. Maailmanperintökohteiden valinta on kuitenkin pitkä prosessi eikä sinne hyväksytä uhanalaisia kohteita.

Mattinen totesi, että lentoaseman arvossa on paljolti kysymys vahvasta toiminnallisesta, aineettomasta kulttuuriperinnöstä yhdessä fyysisten rakennusten ja alueiden kanssa.

”Euroopassa valistunut suojelukäsitys mieltää tällä hetkellä aineettoman kulttuuriperinnön tärkeäksi osaksi kulttuuriperintöä”, Mattinen totesi. Tässä asiassa rakennusperintölaki on hankala suojeluväline. Ympäristöministeriö on katsonut, ettei toimintaa voida suojella, rakennusperintölaki koskee vain fyysistä, rakennettua ympäristöä. Suomi on ratifioinut Unescon sopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta, ja siihen ollaan parhaillaan hakemassa erilaisia ehdotuksia suomalaisiksi kohteiksi.  Lentotoiminta sopisi tälle listalle.

Mia Holmberg kertoi työskennelleensä 18 vuoden ajan lennonvarmistuksessa ja ymmärtäneensä vasta Malmilla, miten arvokasta lennonneuvonta on. Malmilla ohjausta on ollut mahdollista antaa huolellisesti kasvotusten. Lentoasema on toiminut ja toimii edelleen suomalaisen lento-opetuksen keskuksena. Jos lentoasema menetetään, 1930-luvulta saakka karttunut osaaminen hajaantuu.

Ilmailu on suuren murroksen edessä

Ilmailu on Saarisalon mukaan historiansa suurimman murroksen edessä.

”Potkurit ovat kehittyneet, ja uusimpien ääni on tuskin havaittavaa. Sähköisessä ilmailussa päästään useissa tapauksissa murto-osalla energia- ja moottorihuoltokustannuksista polttomoottorihin verrattuna, Saarisalo toteaa.

Lentäminen voi olla pian kaikista ympäristöystävällisin liikenteen muoto etenkin Suomen oloissa, jossa välimatkat ovat pitkiä. Teiden rakentaminen ja ylläpito on sekä kuormittavaa että kallista. Kehityksestä hyötyminen edellyttää huolto- ja muuta ilmailuosaamista, jota Malmilla on.

 

Keskustelu pohjustaa Turun European Heritage Congressin 13. toukokuuta järjestettävää seminaaria Sharing Heritage – Citizens Participating in Decision Making. Ohjelma:  europanostra.org/european-heritage-congress. Seminaarin ohjelma tarkentuu pian.