Plácido Domingo jakaa Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot Turussa 15. toukokuuta

Suomesta yhdeksän palkintoehdotusta

Päivitetty 10.5.2017

Maailmankuulu oopperalaulaja ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo tulee 15. toukokuuta Suomeen. Domingo jakaa Turussa Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteiset kulttuuriperintöpalkinnot yhdessä komissaari Tibor Navracsicsin kanssa, jolla ovat vastuualoinaan EU:ssa koulutus, kulttuuri, nuorisoasiat ja urheilu. Tapahtumaan odotetaan lisäksi noin 300–400 eurooppalaisten kulttuuriperintöorganisaatioiden edustajaa.

Palkintojuhla on osa isoa eurooppalaista kulttuuriperintötapahtumaa European Heritage Congress, joka järjestetään Turussa 11.–15. toukokuuta 2017 osana itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa.

Suomesta lähetettiin kaikkiaan yhdeksän ehdotusta kilpailemaan Euroopan unionin ja Europa Nostran tämän vuoden kulttuuriperintöpalkinnoista. Ehdotuksia tehtiin kaikkiin neljään palkintoluokkaan.

 

1. Konservointi

Luther-kirkko

 

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry rakennutti uusgoottilaisen rukoushuoneen Helsinkiin Fredrikinkadulle vuonna 1894 K.A.Wreden suunnitelmien mukaan. Vuonna 1931 Hilding Ekelund laati muutos­ ja lisärakennussuunnitelman, jonka mukaan Wreden rukoushuone muutettiin Suomen ensimmäiseksi funkkis­tyyliseksi kirkoksi. 1980­-luvulla suunniteltiin huonoon kuntoon päässeen kiinteistön purkamista. Kirkko päätettiin kuitenkin suojella, ja Sley ry, jolla ei ollut resursseja kirkon kunnostamiseen, myi kiinteistön. Vuoden 1993 kaavassa kirkko suojeltiin, mutta tontti sai kuitenkin lisärakennusoikeutta. Luther­kirkon tilat muutettiin ravintolaksi. Vuodesta 1995 lähtien entisen kirkon tilassa toimi lukuisia eri ravintoloita, joista kukin vuorollaan turmeli kirkon sisätiloja. Lopulta entisestä kirkkotilasta oli jäljellä vain mustaksi maalattu luola. Vuonna 2014 Sley ry päätti palata takaisin aikaisemmin omistamaansa kirkkoon ja aloitti huomattavat kunnostustyöt tuhoutuneen kirkon palauttamiseksi Ekelundin suunnitelmia kunnioittaen kirkolliseksi toimintakeskukseksi. Kirkko avattiin uudistettuna toukokuussa 2016.

Lisätietoja: Maria Ailio, Arkkitehtitoimisto Maria Ailio,  etunimi.sukunimi @kolumbus.fi, puh.  040 7358211, www.lutherkirkko.fi

 

2. Tutkimus ja digitointihankkeet

Sotasampo

 

Sotasampo julkaisee linkitettynä avoimena datana talvi- ja jatkosotaan liittyviä keskeisiä kansallisia tietoaineistoja yhteistyössä Kansallisarkiston, puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen seuran, Yleisradion ja muun yhteistyöverkoston kanssa. Tavoitteena on Suomen historian suurimman tragedian ymmärtämisen edistäminen ja Digital Humanities -tutkimuksen tukeminen uusimman semanttisen webin ja kieliteknologian avulla. Sotasampo-verkkopalvelu koostuu seitsemästä näkymäsovelluksesta aineistoihin, kuten sotien tapahtumat aikajanalla ja kartalla, henkilöt, joukko-osastot, paikat, veteraanien muistelmat, sotasurmat ja valokuvat. Sotasammon perustana oleva avoin datapalvelu tarjoaa ennennäkemättömän rikkaan ja laajan tietovarannon tutkijoille ja sovellusten kehittäjille. Sotasampo sisältää mm. 160 000 valokuvaa, tietoja 100 000 sotilaasta, 35 000 luovutetun alueen paikkaa ja 27 000 sotapäiväkirjaa. Tieteellisenä innovaationa on rikastaa eri datasiilojen aineistoja toistensa avulla linkittämällä dataa yhteisen tapahtumaperustaisen ontologiainfrastruktuurin kautta.

Lisätietoja: Eero Hyvönen, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi @aalto.fi, puh. + 358 50 3841618, http://seco.cs.aalto.fi/projects/sotasampo,  http://sotasampo.fi

 

Ikkuna Casagrandentalon rakennushistoriaan

 

Turussa sijaitseva, muinaismuistolain nojalla suojeltu Casagrandentalo on yhtenä pilottikohteena MIRACLE-hankkeessa, jossa tutkitaan yhdistetyn todellisuuden (Mixed Reality) käyttöä kulttuurikohteissa ja historian tekemistä näkyväksi rekonstruktion ja tarinan keinoin.

MIRACLE (Mixed Reality Applications for Culture and Learning Experiences) -hankkeessa kehitetään paikkasidonnaisia sovelluksia, jotka havainnollistavat yhdistetyn todellisuuden keinoin menneisyyttä nykykatsojalle. Paikalliset asukkaat, matkailijat, koululaiset ja opiskelijat voivat näin perehtyä historiallisiin rakennuksiin, jotka ovat aiemmin sijainneet samalla paikalla. Sovellus on käytettävissä paikan päällä tablettitietokoneella. Digitaalinen menneisyyden rekonstruktio avaa uusia kiinnostavia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön kokemiseen, kulttuurimatkailuun ja luokan ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen. Monitieteisessä sovelluskehitystyössä käytetään uusimpia teknologioita yhdistettynä historian ja arkeologian tutkimukseen ja arkkitehtoniseen mallintamiseen. Sovellus pyritään saamaan yleisön käyttöön keväällä 2017.

Lisätietoja: Benito Casagrande, etunimi.sukunimi @cib.fi, 0400 522 557, http://trc.utu.fi/ar/research/miracle, www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/yhdistetysta-todellisuudesta-nostetta-kulttuurimatkailuun.aspx

 

Metsiin kadonneet – Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointi 2010–2015

 

Metsähallitus toteutti valtion monikäyttömetsissä vuosina 2010–2015 Suomen historian laajimman kulttuuriperintöinventointihankkeen, jossa talouskäytössä olevia metsiä sekä kitu- ja joutomaita inventoitiin yhteensä lähes neljän miljoonan hehtaarin verran. Kuuden vuoden aikana arkeologit dokumentoivat metsistä yli 10 000 kohdetta, jotka sisälsivät yli 100 000 yksittäistä rakennetta. Ajallisesti kohteita kartoitettiin noin 10 000 vuoden ajalta, vanhimpien kohteiden ajoittuessa Suomen varhaisimman asutushistorian aikaan ja nuorimpien 1960-luvulle. Historiatiedon keruun lisäksi hankkeessa kehitettiin aktiivisesti arkeologisen inventoinnin menetelmiä ja testattiin erityisesti laserkeilausaineiston soveltuvuutta kohteiden kartoittamiseen. Hankkeen aikana koulutettiin Metsähallituksen henkilökuntaa ja laadittiin yhdessä Museoviraston ja muiden toimijoiden kanssa ohjeet kohteilla toimimisesta kulttuuriperinnön säilymisen takaamiseksi. Inventointi kerrytti huomattavan määrän avointa aineistoa, joka mahdollistaa kulttuuriperintökohteiden hyödyntämisen niin matkailun kehittämisessä kuin opetuksessa ja tutkimuksessakin.

Lisätietoa: www.metsa.fi/metsiinkadonneet

 

Yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta

Ahlström Kiinteistöt Oy

 

Vuonna 1806 perustettu Noormarkun ruukki nousi kukoistukseensa kauppaneuvos Antti Ahlströmin hankittua sen omistukseensa vuonna 1870. Alueelle on rakennettu Ahlströmin kolmen perättäisen sukupolven kodit: arkkitehti Evert Lagerspetzin suunnittelema  Isotalo vuodelta 1881, G. A. Lindbergin suunnittelema Havulinna vuodelta 1901 ja Alvar Aallon suunnittelema maailmankuulu Villa Mairea vuodelta 1939, jota pidetään yhtenä maailman 1900-luvun modernin arkkitehtuurin merkkiteoksista. Makkarakosken museosahalla on nähtävissä koko sahateollisuuden elinkaari. Saha toimi ensin vesivoimalla, sitten höyryvoimalla ja lopuksi sähköllä, kunnes sahaus päättyi vuonna 1956. Vanhaan rautapajaan sijoitettu näyttely kertoo sekä Ahlströmin historiasta että suomalaisen teollisuuden kehittymisestä aina sahateollisuudesta moderniin teknologiaan asti. A. Ahlström Kiinteistöt Oy vastaa ja huolehtii kulttuuri- ja teollisuusperinnön vaalimisesta sekä arkkitehtonisen perinnön säilymisestä Noormarkun ruukissa.

Lisätietoja: Jussi-Pekka Taavitsainen, Turun yliopisto, puh. 050 560 9035, www.ahlstrominruukit.fi

 

4. Koulutus ja tietoisuuden lisääminen

Lex Malmi: kansalaisaloite laiksi Helsinki-Malmin lentoaseman säilyttämisestä ilmailukäytössä

 

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Helsinki–Malmin lentoaseman tulevaisuutta uhkaa Helsingin kaupungin suunnitelmat hävittää kiitotiet asuinlähiön rakentamiseksi 25 000 asukkaalle. Lex Malmi on aloite Helsinki-Malmin lentoaseman säilytettämiseksi toimivana kokonaisuutena. Aloite on toimitettu eduskunnan käsittelyyn. Ilman aloitetta lentoaseman hävittämistä ja muuttamista asuinalueeksi ei olisi voitu estää. Sen on laatinut yksittäisistä kansalaisista koostuva ryhmä. Lex Malmi on toiseksi nopeimmin eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000 kansalaisen kannatuksen kerännyt kansalaisaloite Suomessa. Kahdessa kuukaudessa aloitteen oli allekirjoittanut jo yli 56 000 suomalaista. Aloite on edistänyt merkittävästi tietoisuutta ilmailuun liittyvän kulttuuriperinnön merkityksestä Suomessa.  Se on tuonut esiin ja vahvistanut lentoaseman suuren yleisön keskuudessa nauttiman laajan tuen. Aloite on yhdistänyt kansalaisia yli puolue- ja kuntarajojen ja luonut yhteisön, jonka jäsenet ymmärtävät ja tukevat tasapuolisesti niin lentoaseman historiallisia, ympäristöllisiä kuin ilmailullisiakin arvoja. Europa Nostra valitsi Helsinki-Malmin lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta vuonna 2016.

Lisätietoja: Samuli Kallio, Malmin Lentoaseman Ystävät, etunimi.sukunimi @outlook.com, puh. 050 5948289 www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2106

Elävän perinnön Wikiluettelo

 

Elävän perinnön wikiluettelo on matalan kynnyksen työkalu aineettoman kulttuuriperinnön näkyväksi tekemiseksi Suomessa. Wikiluettelo on alusta, jossa kulttuuriperintöyhteisöt voivat esitellä heille tärkeää aineetonta ja elävää perinnettä. Luetteloinnilla lisätään tietoisuutta elävistä perinteistä ja kannustetaan yhteisöjä kulttuuriperinnön vaalimiseen. Luettelon kokoaminen on osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Wikissä yhteisöt voivat tuoda esille niin laajempia kansallisen tason ilmiöitä, kuin paikallisen tason perinteitä. Lisäksi wikiluetteloon kerätään hyviä käytäntöjä elävän perinnön vaalimisesta.

Helmikuussa 2016 avatussa luettelossa on tällä hetkellä 60 ehdotusta 80 eri taholta viidellä eri kielellä. Wikiluettelo on herättänyt paljon kiinnostusta yleisön ja median parissa. Museovirasto vastaa Wikiluettelon ylläpitämisestä sivulla http://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi.

Lisätietoja: Lisätietoja: Leena Marsio, etunimi.sukunimi @museovirasto.fi +358 29533  6017

http://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi

 

Helsingin Sanomain Säätiö – Sananvapauden puolesta

 

Sananvapaus on ihmisoikeus, mutta samalla elävä osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Sananvapauden pitkät juuret liittyvät erottamattomasti länsimaisen demokratian kehitykseen ja mahdollistavat sen tulevaisuuden. Helsingin Sanomain Säätiö on tehnyt työtä sananvapauden puolesta vuodesta 2006, ja painopistealueeksi se nostettiin 2010. Säätiön sananvapausohjelman tavoitteena on ollut lisätä tietoa sananvapaudesta akateemisen tutkimuksen keinoin sekä edistämällä julkista keskustelua ja koulutusta. Ohjelma on koostunut korkeatasoisista akateemisista tutkimushankkeista, kilpailuista ja palkinnoista, toimittajien jatkokoulutuksesta sekä tapahtumista ja näyttelyistä. Vuonna 2016 Euroopassa ja erityisesti Ruotsissa ja Suomessa on juhlittu maailman ensimmäistä painovapauslakia, joka säädettiin Tukholmassa 1766. Säätiön juhlavuoden suurhanke on ollut Päivälehden museon täydellinen uudistaminen. Uudistuksen myötä museosta on tullut sananvapauden ja muuttuvan median museo. Konsepti on ainutlaatuinen koko Euroopassa.

Lisätietoja: Saila Linnahalme, etunimi.sukunimi @hssaatio.fi, puh. 0400 897 213, www.paivalehdenmuseo.fi

 

Paavo Nurmi Games

 

Paavo Nurmi Games on hanke Paavo Nurmen, suomalaisuuden merkkihenkilön ja ikonin, urheilu- ja kulttuuriperinnön vahvistamiseksi. Tarkoituksena on synnyttää yhteyksiä ja toimintaa, joilla perinnön vaaliminen konkretisoituu näkyviksi ja pysyviksi aktiviteeteiksi. Hankkeen toteuttaja ja käynnistäjä, vuonna 2012 perustettu PN Turku Oy:n tehtävänä on suurjuoksija Paavo Nurmen kulttuuri- ja urheiluperinnön säilyttäminen monipuolisella ja kiinnostavalla tavalla. PNG järjestetään vuonna 2016 osana Kansainvälisen Yleisurheiluliiton IAAF World Challenge kilpailusarjaa. Työhön kuuluu mm. kattava valikoima moniarvoisia ja osallistavia oheistapahtumia, kuten Paavo Nurmi koulukiertue, Paavo Nurmi -museohanke sekä kansainvälisen paavonurmi.fi-sivuston avaaminen. Tarkoituksena on nostaa Paavo Nurmi osaksi kansallista Suomi-brändiä.

Lisätietoja: Veera Sahlberg, etunimi.sukunimi @paavonurmigames.fi, puh. +358 445457210

www.paavonurmigames.fi  www.paavonurmi.fi

Lehdistökuva

Painokelpoinen kuva palkintolaatasta 2016
http://www.kotiseutuliitto.fi/sites/default/files/muut_kuvat/DSC04935.jpg

Muut lehdistökuvat

Anna-Maija Halme, Europa Nostra Finland, puh. 040 536 8188
etunimi.sukunimi @www.europanostra.fi

Lisätietoja

www.www.europanostra.fi

Europa Nostran valtuuston jäsen ja Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja, arkkitehti Tapani Mustonen puh. 050 5695 704, etunimi.sukunimi @www.europanostra.fi